Pikavipit

Written by


Pikavippi on lainaa, jota voit hakea ilman takaajia tai vakuuksia. Kyseessä on siis nopea ja helppo tapa saada lainaa äkilliseen rahanrapeeseen. Pikavippi tunnetaan myös nimillä vippi, pikalaina, kulutusluotto ja englanniksi kyseessä on payday loan.

Pikavippi haetaan lyhytaikaista lainaa myöntävältä rahoitusyhtiöltä. Tällä hetkellä vippejä myöntäviä palveluita on useita kymmeniä. Jotkut rahoitusyhtiöt myöntävät vippien lisäksi myös suurempia kulutusluottoja.

Aiemmin tuntemamme pikavipit kiellettiin muutamia vuosia sitten. Pikalainojen “kulta-aikaan” vippejä haettiin lähes 400 kappaletta päivässä. Pikalainaa saattoi hakea vaikkapa 100 euroa äkilliseen rahatarpeeseen. Lainojen todelliset vuosikorot olivat pilvissä, 100 euron lainasta saatoit maksaa takaisin jopa 150 euroa, riippuen valitsemastasi maksuajasta.

Nykyään lainoille on asetettu korkokatto ja hakijan tulee ottaa 2000 euron luotto, josta hän voi sitten halutessaan nostaa pienempia summia. Voit toki edelleenkin nostaa 100 euron vipin omalta luotoltasi. Homma toimii samalla idealla kuin luottokortti, maksat käyttämäsi summan takaisin luotollesi pääsääntöisesti kuukauden kuluttua. Tokji myös pidempiä maksuaikoja on tarjolla, riippuen nostamasi luoton määrästä.

Miten pikavippiä haetaan?

Pikavippi haetaan nettihakemuksella. Ensimmäisellä kerralla hakijan tulee rekisteröityä palveluun omilla pankkitunnuksillaan saadakseen oman tunnuksen. Jatkossa pikavipit voi hakeaa myös omilla tunnuksilla, kun vippiä haetaan samalta palveluntarjoajalta.

Pikavippi hakemukseen tarvitset omiin nimiin rekisteröidyn kännykkäliittymän, sähköpostin ja kotiosoitteen Suomessa. Hakijan tulee olla Suomen kansalainen. Vippiä myönnetään täysi-ikäisille henkilöille joilla on luottotiedot kunnossa. Alaikäraja tosin vaihtelee eri vippipalveluiden kohdalla.

Pikavippi hakemuksen tekemiseen löytyy selkeät ohjeet jokaisen vippipalvelun omilla nettisivuilla. Hakemuksessa ilmoitetaan muun muassa henkilötiedot, tilitiedot, haettava vippi ja maksuaika. Saatuaan hakemuksen vippi -palvelu tarkistaa henkilötietosi ja luottotietosi. Kun hakemus on tarkistettu ja hyväksytty, vippi siirtyy tilillesi hetkessä. Pikavipin hakuprosessiin kuluu aikaa muutama minuutti ja vipin voi saada tilille viidessä minuutissa.

Vippien summat ja takaisinmaksuajat

Pikavippi on pienlaina, jolla on suhteellisen lyhyt maksuaika. Vippi palvelut myöntävät sinulle luottolimiitin, joka on  yleensä 2000 euroa. Luottolimiitistä voit nostaa pienempiä summia aina tarvittaessa, esim. pikavippi 100 euroa, pikavippi 200 euroa, pikavippi 300 euroa. 2000 euron lainoista suurempia summia kutsutaan kulutusluotoksi.

Pikavippien maksuajan voi itse valita joustavasti. Mitä pidemmän maksuajan valitsee sitä suuremmaksi korot nousevat. Jos vain mahdollista kannattaa aina valita mahdollisimman lyhyt maksuaika. Pikavippien kustannukset ilmoitetaan selkeästi rahoitusyhtiön sivuilla, tutustu ehtoihin tarkasti, niin tiedät mitä lainasta tulet maksamaan.

Milloin vippihakemus saatetaan hylätä?

Pikavippiä voivat hakea täysi-ikäiset (yleensä vähintään 20 vuotiaat) Suomessa asuvat Suomen kansalaiset, joilla on luottotiedot kunnossa. Kun täytät nämä lainaehdot, vipin myöntämiselle ei pitäisi olla mitään estettä.

Jos kuitenkin vippi hakemus hylätään saattaa syynä olla myös joku seuraavista:

Olet näppäillyt henkilötietosi väärin
Alaikäraja onkin korkeampi kuin 20 vuotta.
Joskus vippi palvelut myöntävät pienemmän ensivipin tai porrastavat myönnettävät lainasummat iän mukaan. Tarkista siis minkä suuruista vippiä voit hakea.
Sinulla on maksamaton laina kyseiselle vippi palvelulle. Uutta vippiä ei myönnetä, jos edellisen vipin maksut ovat vielä avoinna.

Pikavippi – lyhyt historia

Vippi rantautui Suomeen vuonna 2005. Se on lähtöisin alunperin Jenkeistä, jossa se tunnetaan nimellä Payday Loan. Nimensä mukaisesti Payday Loan on tarkoittanut lyhytaikaista lainaa, joka on ollut mahdollista maksaa takaisin palkkapäivänä. Alunperin tällaista vippiä ei haettu tekstareilla tai netistä, tosin nyt se on mahdollista.

Vippien suosio Suomessa yllätti varmasti monen. Kun vipit rantautuivat Suomeen, niitä myönnettiin satoja päivässä. Tilastokeskus julkaisi vuosineljänneksittäin antolainauskantaa, josta saatoit nähdä myös vippien numeeriset tilastot. Esimerkiksi vuoden 2011 neljännen neljänneksen aikana eli loka-joulukuussa uusia vippejä myönnettiin 90 miljoonalla eurolla, yhteensä 372 094 kappaletta. Keskimääräinen pikavippi oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 243 euroa ja takaisinmaksuaika oli keskimäärin 32,6 päivää. Verrattuna edellisen vuoden 2010 vastaavaan aikaan vippejä myönnettiin 39 prosenttia enemmän.

Vipit herättivät paljon keskustelua ja vipeille ehdotettiin täyskieltoa. Pikavipit koettiin riistona ja syynä useiden suomalaisten velkaongelmiin. Vippien korkoja pidettiin liian korkeina. Syksyllä 2012 pikavipeille esitettii korkokattoa, joka estäisi tämän koronkiskonnan. Korkokatto koskisi alle 1000 euron lainoja.

Pikavipit kiellettiin niiden alkuperäisessä muodossaan asettamalla korkokatto ja minimilainaksi 2000 euroa. Nyt lainojen ehdot ovat reilummat, toki kysessä ei edelleenkään ole halpa laina, mutta hyvä ensiapu rahantarpeseen.

Tutkimuksia pikevipeistä

Vuonna 2007 tehdyssä seminaarityössä “Pikaluottojen markkinointi” pohditaan pikaluottoilmiötä erityisesti markkinointisäädöksien ja kuuttajalle suuntautuvan markkinoinnin näjökulmasta. Työssä pohditaan vippien sääntelyä, sääntelyn puutteita ja sitä milloin koronkiskonta voidaan katsoa rikolliseksi toiminnaksi.

http://www.kolumbus.fi/niko.jakobsson/pikaluottojenmarkkinointi.pdf

ja

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3085/Pikavippien%20kaytto.pdf?sequence=1

Hieman tuoreemmassa vuonna 2009 julkaistussa opinnäytetyössä “18-30 -vuotiaiden pikavipin käyttö” pohditaan miksi tähän ikähaarukkaan kuuluvat nuoret ja nuoret aikuiset ottavat pikavippejä. Oopinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen mukaan nämä pikavippejä hakevat nuoret voidaan jakaa kahteen ryhmään, niihin jotka tarvitsevat vipin todelliseen tarpeeseen ja niihin, jotka elävät van yli varojensa.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59155/nbnfi-fe201002041300.pdf?sequence=3

Opinnäytetyössä “Pikavippeihin liittyvän lainsäädännön uudistusten vaikutus” tutkitaan pikavippeihin liittyvän lainsäädännön vaikutuksia Kuluttajaviraston, kuluttajaneuvonnan ja velkaneuvonnan näkökulmasta.

https://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/37423/Puhakka_Tiina.pdf?sequence=1

Suomalaisten ylivelkaantumiseen on ehdotettu muun muassa positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa. Tutkimuksessa “Positiivinen luottotietorekisteri: Uhka liiketoiminnalle vai tie parempaan riskienhallintaan?” pohditaan tulisiko rekisteri perustaa Suomeen ja esitetään myös sidosryhmien omia mielipiteitä aiheesta. Positiivinen luottotietoreksiteri saattaisi vähentää yritysten luottotappioita ja helpottaa suomalaisten velkakierrettä.

http://hsepubl.lib.hse.fi/EN/ethesis/pdf/12736/hse_ethesis_12736.pdf

Tutkimuksessa “Ylivelkaantuminen ja pikavipit” esitetään Sininauhaliiton jäsen. Ja yhteistyöjärjestöissä työskentelevien käsityksiä ylivelkaantuneiden asiakkaidensa elämänhallinnasta ja selviytymismahdollisuuksista.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/20307/URN_NBN_fi_jyu-200906041693.pdf

Posted on: August 23, 2016

Filed under: Uncategorized

Arvostelut

Ei kommentteja

Jätä kommentti

Nimi *

Email *

Kotisivu